Johdanto

Ryhmäämme kuuluu yksi kauppatieteiden ja kolme ohjaus-alan opiskelijaa. Pohdimme aluksi yhdessä, mitä tavoitteita meillä kurssilta on, sekä johtamista yleisesti.

Johtamisen perusteet kurssilta odotamme parempaa ymmärrystä johtamisesta sekä johtajuudesta. Pohtiessamme kysymyksiä, mikä tekee hyvän johtajan tai, minkälaista on hyvä johtajuus, me ohjausalan opiskelijat huomaamme rinnastavamme käsitteen johtaminen käsitteeseen ohjaaminen.  Tunnistamme johtamisessa käytettävän hyvinkin paljon samoja metodeja kuin ohjaamisessa. Johtajuudessa linkittyy niin yritysmaailman näkökulma kuin pedagogiikka, kuten kurssin vastuuopettaja Miriam Ikonen on myös painottanut. Kuitenkin kurssin aikana pyrimme ajattelemaan ja ymmärtämään johtamisen enemmän organisaatioiden näkökulmasta, jotta pystymme erottamaan sen ohjauksesta. Pohdimme yhdessä johtajaa, johtamista ja johtajuutta. Johtajan määrittelimme henkilöksi, jolla on valtaa ja alaisia. Johtaja voi määrätä ja täten johtaa alaisiaan organisaatiossa. Johtaminen on ihmisten toiminnan ohjaamista, jolla saadaan aikaan organisaatioissa mahdollisimman hyvä tehokkuus. Käsite johtajuus tuotti meille hieman vaikeuksia, ajatukset johtajuudesta olivat muun muassa esimerkin näyttämisestä alaisille, motivaation kehittämisestä ja ylläpitämisestä, johtajan roolin vakuuttavuudesta ja organisaation tulosten saavuttamisesta.

Johdantoluento

 Omalla kohdallani koen johtamisen olevan hyödyllistä niin koulumaailmassa kuin yritysmaailmassakin. Vaikka oma alani painottuukin koulumaailmassa työskentelyyn, en halua pois sulkea ajatusta työskentelystä myös yritysmaailmassa. En ole itse toiminut esimiestehtävissä, mutta minulla on ollut monia esimiehiä, jotkut parempia ja jotkut hieman huonompia. Mikä sitten tekee johtajasta hyvän ja mikä huonon? Itse koen hyvän johtajan piirteiksi ehdottomasti tasa-arvoisuuden ja kuuntelemisen. On eri asia nyökkäillä alaisen ongelmalle kuin oikeasti ottaa se huomioon ja pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisu siihen. Hyvä johtaja myös pitää tietyn etäisyyden alaisistaan, eikä pyri miellyttämään heitä jatkuvasti. Johtajan on oltava myös tietyllä lailla mentori alaisilleen ja ohjattava heitä toimimaan oikein. Huonompi johtaja saattaisikin vain luetella sääntöjä ja välittömästi rangaista huonosta toiminnasta. Johtajalla tulee siis olla oma auktoriteetti, mutta myös sellainen tavallinen asia kuin inhimillisyys on sitäkin tärkeämpää. On myös huomioitava, että huono johtaja voi olla erilaisessa miljöössä erinomainen johtaja. Sen takia koen tärkeäksi, että johtaja valittaisiin ottaen huomioon alaisten mielipiteet hyvästä johtajuudesta. Johtamiseen kuuluu kuitenkin myös paljon muuta kuin ihmissuhdetaidot. Hyvän johtajan on oltava sujuva organisoija sekä teknillisesti taitava.